26.11.2023
Lohjalla, kuten monessa muussakin kunnassa Suomessa asuu kymmenien, tai jopa satojen kissojen kokoisia villiintyneitä kissapopulaatioita. Villiintyneenä elävät kissat ovat merkittävä riski paikalliselle luonnon monimuotoisuudelle, sillä ne metsästävät ravinnokseen suuren määrän luonnonvaraisia eläimiä. Myös populaation kissat kärsivät tilanteesta.
Keväällä 2023 OP Uusimaa ja Lesy tekivät yhteistyötukisopimuksen, jonka ansiosta Lesy sai tukea kissapopulaatioiden torjumiseksi.
Auttaakseen sekä kissojen, että luonnon hyvinvointia Lohjan eläinsuojeluyhdistys ry. Lesy on jo vuosien ajan loukuttanut kissapopulaatioita Lohjan alueella. Populaation kissat pyydystetään elävänä pyydystävillä loukuilla. Tämän jälkeen ne pyritään hoitamaan ja sopeuttamaan ihmisen lemmikkinä eläviksi kotikissoiksi, joille yhdistys etsii uudet adoptiokodit.
Luonnon varassa, tai vaikkapa hylätyssä vanhassa navetassa elävä kissapopulaatio ei saa ihmiseltä tarvitsemaansa hoitoa, kuten riittävää ruokintaa. Tästä syystä ne saalistavat ravinnokseen runsaasti
luonnonvaraisia eläimiä: piennisäkkäitä, lintuja ja toisinaan myös sammakkoeläimiä ja matelijoita. Kissat pyydystävät mitä kiinni saavat, jolloin niiden saalistus uhkaa myös monia uhanalaisia lajeja. Vuonna 2015 Turussa tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen luonnossa vapaana liikkuvat kissat tappavat yli miljoona luonnonvaraista eläintä kuukaudessa (*).
Populaatiokissat ovat itsekin avun tarpeessa. Kissat eivät luonnossa selviä Suomen talvesta kovin hyvin, vaan niitä kuolee sekä nälkään, että pakkaseen. Populaatiokissat lisääntyvät hallitsemattomasti keskenään, jolloin pennuilla esiintyy usein sukusiitoksesta johtuvia ongelmia. Tiheässä populaatiossa myös sairaudet leviävät helposti. Merkittävä osa lohjalaisista populaatiokissoista kantaakin kissaflunssaa, tai jotain muuta tarttuvaa tautia. Sairaiden kissojen hoito adoptoitavaan kuntoon on myös Lesylle erityinen haaste, niin työmäärällisesti, kuin rahallisestikin.
OP Uusimaa tuki Keilan pentuetta ja muita K-populaation kissoja
Keväällä 2023 OP Uusimaa ja Lesy tekivät yhteistyötukisopimuksen, jonka ansiosta Lesy sai varoja loukutuksen kulujen kattamiseksi. OP:n tuki ohjattiin Lesyllä nimenomaan niin kutsutun K-populaation hyväksi. Tästä populaatiosta Lesy on loukuttanut kissoja kolmen vuoden ajan. Yhteensä K-populaation kissoja on Lesyn kautta tänä aikana kulkenut yli sata.
Eräs tämän vuoden K-populaation kissoista on Keila. Se loukutettiin maaliskuussa, sen ollessa tiineenä. Huhtikuun lopulla Keila synnytti Lesyn eläintalolla 5 pentua. Alussa Keilan annettiin pitää pennuista huolta itsenäisesti. Kun pentujen silmät noin kahden viikon ikäisinä aukesivat, ja ne alkoivat liikkua pesänsä ulkopuolella, alettiin pentuja sosiaalistamaan ihmisen kanssa elämiseen.
Pennut kesyyntyivätkin helposti, ja niistä tuli leikkiväisiä kesyjä pikkukissoja. Kun pennut alkoivat lähestyä luovutusikää, eläinlääkäri leikkasi, tunnistesirutti ja rokotti ne. Valitettavasti Keilalla todettiin niin vakavia hammassyöpymä-muutoksia että sen kohdalla eutanasia oli inhimillisen ratkaisu. Elokuussa pennut muuttivat kukin omaan uuteen adoptiokotiinsa.
Lesy on tämän vuoden aikana, OP:n tuella loukuttanut K-populaatiosta 21 kissaa. Loukutetut kissat synnyttivät yhteensä 17 pentua. Näin ollen saimme tänä vuonna OP Uusimaan tukemina poistettua luonnosta 38 kissaa. Käytännön tasolla se tarkoittaa tuhansia luonnonvaraisia eläimiä, jotka eivät joutuneet näiden kissojen ravinnoksi. Tämä on kuitenkin vain murto-osa siitä määrästä lintuja ja pieniä nisäkkäitä, minkä K-populaation toistasataa kissaa ovat vuosien aikana elinalueellaan tappaneet. Populaatio ei myöskään vieläkään ole täysin tyhjä, joten Lesy tulee jatkamaan työtä kissojen ja luonnon auttamiseksi vielä tulevinakin vuosina.
(*) Tekstissä mainittu vuoden 2015 tutkimus: Kauhala, K., Talvitie K. & Vuorisalo T., 2015. Free-ranging house cats in urban and rural areas in the north: useful rodent killers or harmful bird predators? Folia Zoologica, 64(1):45-55 (2015). https://doi.org/10.25225/fozo.v64.i1.a6.2015